Helsingin Vasemmisto sai uudessa asumisen ja maankäytön toteutusohjelmassa läpi tavoitteensa nostaa ARA-vuokra-asuntojen tuotantotavoitteen 25 prosentista 30 prosenttiin. Ara-vuokra-asunnoilla (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) tarkoitetaan valtion tuella rahoitettua sosiaalista asuntotuotantoa, jossa asuntojen käyttöön, asukasvalintaan ja vuokranmääritykseen liittyy ARAn määrittelemiä rajoituksia. Muutoksen toteutumista tulee valvoa tarkasti, sillä tällä hetkellä edes edellinen tavoite 25 prosenttia ei ole toteutunut. Muutos on erittäin tärkeä, koska Helsingissä on huutava pula kohtuuhintaisista asunnoista.
Kaupunki tarvitsee lisää kohtuuhintaista asumista, mutta se tarvitsee myös eheää kaupunkirakennetta. Tämä pyritään toteuttamaan noudattamalla kaavoituksessa sosiaalisen sekoittamisen periaatetta ja tällä vaikuttamaan asuinalueiden eriytymiskehitykseen. Rakennettaessa uutta asuinaluetta kaupunki ohjaa asuntojen hallinta- sekä rahoitusmuotoja.
Helsingin kaupungin asunnot Oy:n asunnoissa vuonna 2019 käyttöön otettu vuokrantasausjärjestelmä tulee ehdottomasti purkaa, koska se vauhdittaa omalta osaltaan asuinalueiden eriytymiskehitystä. Vuokrantasausjärjestelmässä asuntojen vuokrat sidotaan alueellisiin markkinavuokrien vaihteluihin, mikä nostaa vuokra-asuntojen hintoja esimerkiksi kantakaupungissa tai Arabian, Kalasataman ja Jätkäsaaren asuinalueilla. Muuttuneessa tilanteessa pienituloisella helsinkiläisellä ei ole varaa asua tietyissä osissa Helsinkiä edes ARA-vuokra-asunnossa. Eli siinä missä Helsingin kaupunki pyrkii torjumaan asuinalueiden eriytymiskehitystä toteuttamalla sosiaalisen sekoittamisen periaatetta, Helsingin kaupungin asunnot kiihdyttää eriytymistä vuokrantasausjärjestelmällä.
Sosiaalisen sekoittamisen periaate täytyy huomioida nykyistä paremmin myös täydennysrakentamisessa. Tällä hetkellä täydennysrakennettaessa vuokra-asuntovaltaiselle alueelle huomioidaan periaate rakentamalla omistusasuntoja. Sosiaalinen sekoittaminen pitäisi huomioida täydennysrakentamisessa myös toisin päin. Täydennysrakennettaessa sosioekonomisesti hyvinvoivalle alueelle pitäisi huomioida ensisijaisena ARA-asuntojen rakennustarve.
Lähiluonnon ja väljän urbaanin kaupunkitilan merkitys
Eheä kaupunkirakenne ei ole vain hallinta- ja rahoitusmuodoiltaan tasapainoista asuinaluetta, vaan se on myös lähipalveluita, toimivaa julkista liikennettä, tiloja kulttuuri- ja harrastustoiminnalle, kaupallisia ja epäkaupallisia tiloja sekä lähiluontoa. Helsingin kaupunki tarvitsee lisää kohtuuhintaista asumista, mutta kaupunki tarvitsee myös lähiluontoa sekä väljää urbaania kaupunkitilaa. Helsingin jatkaessa nykyisen kaltaista kasvuaan asuntojen rakentamisen paine tulee kohdistumaan täydennysrakentamiseen. Tiivis kaupunkirakenne ja rakentaminen liikenteen risteys kohtiin on ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta tärkeää, mutta tämä tulee asettamaan haasteen asuinalueiden viihtyisyyden ja lähiluonnon säilyttämiselle. Lähiluonto on tärkeää niin aikuisten kuin lastenkin luontokokemuksen, luontosuhteen säilymisen, stressinhallinnan ja yleisen hyvinvoinnin kannalta. Tukkoon rakennetussa kaupungissa ei viihdy kukaan ja kerran räjäytettyä kalliota ei saada takaisin.
Kaavoitukseen tulee jättää väljyyttä ja kaavoitusprosessin varhaisen vaiheen vuorovaikutukseen on panostettava nykyistä enemmän. Ilman avoimuutta ja avointa dialogia kaikki prosessin osapuolet häviävät, kaavoitusprosessit hidastuvat, alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuudet heikkenevän sekä kadotetun lähiluonnon myötä Helsinki ja helsinkiläiset häviävät.
- Sosiaalinen sekoittaminen tulee huomioida nykyistä paremmin täydennysrakentamisessa, myös silloin kun kohteena on vauraampi kaupunginosa Helsingissä
- Helsingin kaupungin asuntojen vuokrantasausjärjestelmä tulee purkaa, sillä se lisää alueiden eriytymistä
- Helsingin kaupungin ARA-vuokra-asuntojen asukasvalinnoissa kiireellisyysluokkien mukaisia asukasvalintoja tulee uudistaa
- Sosiaalisen sekoittamisen periaate tulee huomioida nykyistä paremmin Kaupungin vuokra-asuntojen asukasvalinnoissa
- Kaavoitusprosessin varhaisen vaiheen vuorovaikutukseen tarvitaan nykyistä enemmän avoimuutta ja avointa dialogia
- Lähiluonnon säilyminen ja väljän urbaanin kaupunkitilan tarve tulee huomioida nykyistä paremmin kaavoituksessa
0 Comments