Psykiatria tarvitsee sekä avohoitoa että osastoja

Oulun yliopiston neurotieteen tutkijat ovat selvittäneet asumispalvelujen, psykiatristen sairaalapalvelujen ja avohoitopalvelujen käyttöä Suomessa vuosien 1996 ja 2018 välillä (Kalevan artikkeli 14.11.2022). Tulokset eivät ole yllättäviä. Psykiatrisia sairaalapaikkoja on ajettu alas koko tarkastelujakson ajan, mutta panostukset avohoitoon ovat alkaneet vasta 10 vuotta sitten. Panostus avohoitoon on ollut hitaampaa paitsi suhteessa sairaalapaikkojen Read more…

Asunnottomuuden monet kasvot

Asunnottomuus näkyy kavereiden sohvilla ja vanhempien nurkissa, mutta se näkyy myös asumispäivystyksessä, rappukäytävissä, vihreissä vessoissa ja teltoissa. Onko mitään ulossulkevampaa tekijää, kun elämä ilman kotia? Asunnottomuus voi olla väliaikaista kitka-asunnottomuutta, mutta myös pitkäaikaista vuodesta toiseen jatkuvaa elämää ilman vakituista osoitetta. Tekijät asunnottomuuden taustalla ovat myös moninaisia. Asunnottomuus saattaa johtua esimerkiksi Read more…

Mistä muodostuu hyvä korvaushoito?

Amfetamiiniriippuvuuden lisäksi opioidiriippuvaisten määrä on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Suomessa opioidien ongelmakäyttö on monesta verrokkimaasta poiketen ennen kaikkea opioidipohjaisten lääkevalmisteiden väärinkäyttöä. Monessa maassa korvaushoitolääkkeenä käytettävän Subutexin osuus opioidien ongelmakäytöstä on merkittävä. Suomessa Subutexia ei käytetä korvaushoitolääkkeenä.  Korvaushoito on ainoa näyttöön perustuva hoitomuoto opioidiriippuvuuteen. Korvaushoidon tavoitteena on estää tai merkittävästi vähentää laittomien Read more…

Mielenterveyspalveluiden aliresursointi käy kalliiksi niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin

Mielenterveystyössä on jo vuosikymmeniä purettu hoidon laitosvaltaisuutta ja siirretty hoidon painopistettä avohoitoon. Psykiatristen sairaansijojen määrä on yli kuusi kertaa pienempi, kuin mitä se oli korkeimmillaan. Tahdonvastaisen hoidon kriteerit ovat tiukentuneet, psykiatrisista sairauksista kärsivien itsemääräämisoikeutta on vahvistettu ja psykiatrinen hoitotyö on mennyt huomattavasti inhimillisempään suuntaan.  Avohoidon kehittämisessä pyrkimyksenä on ollut suomalaisen Read more…

Päihdehäiriöön vastattava hoidolla, ei rangaistuksilla

Suomalainen päihdekulttuuri on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana.  Sekakäyttö ja ns. monipäihdeongelmat ovat lisääntyneet ja monimuotoistuneet. Esimerkiksi opioidi- tai amfetamiiniriippuvaisten henkilöiden määrä on kasvanut merkittävästi koko 2000-luvun ajan, kun taas yksinomaan alkoholia käyttävien osuus on vähentynyt. Yhteiskunnalla ei ole varaa olla puuttumatta kasvavaan ongelmaan. Monipäihdeongelmat syrjäyttävät käyttäjänsä monin tavoin yhteiskunnan Read more…